Syöpäsäätiö tukee apurahoin suomalaista syöpätutkimusta yli 7 miljoonalla

Syöpäsäätiö on jakanut tänä vuonna syöpätutkimukseen apurahoja ennätykselliset 7,35 miljoonaa euroa. Suurapuraha myönnettiin hankkeeseen, jossa kehitetään yksilöllisiä immunologisia hoitoja verisyöpiin. Lisäksi myönnettiin useita suuria kolmivuotisia tutkimusrahoituksia eri syöpätautien tutkimukseen sekä syövän perustutkimukseen.

Hakemuksia Syöpäsäätiölle tuli 24.8. mennessä yhteensä 231 ja näistä tutkimusapurahahakemuksia oli 162 sisältäen suurapurahahakemukset, joita oli 11. Kliiniseen eli potilaaseen kohdistuvaan syöpätutkimukseen luokiteltavia hakemuksia oli 44 %. Hakemusmäärät, erityisesti väitöskirja-apurahahakemuksien, ovat tänä vuonna palautuneet koronapandemiaa edeltävälle tasolle.

Syöpäsäätiön vuosittain saamilla lahjoitusvaroilla on tuettu monipuolisesti syövän tutkimushankkeita. Eniten rahoitusta kohdentui totutusti tutkimukseen, joka ei liity mihinkään erityiseen syöpätyyppiin, noin kolmasosa rahoitettujen hankkeiden kokonaismäärästä. Myös eturauhas-, rinta-, suolisto- ja munasarjasyöpien tutkimukseen kohdentui tänä vuonna runsaasti rahoitusta.

Kolmivuotinen 450 000 euron suurapuraha myönnettiin professori Satu Mustjoen (Helsingin yliopisto) tutkimushankkeelle ”Kohti yksilöllisiä immunologisia hoitoja verisyövissä”.  Tutkimuksella etsitään uusia immunologisia hoitoja huonoennusteisille verisyöville. Tällaiset leukemiat eivät ole hoidettavissa uusillakaan immunologisilla hoitomuodoilla, vaan väistävät elimistön puolustusjärjestelmät. Mustjoen tutkimusryhmä yhteistyötahoineen pyrkii selvittämään mekanismeja, joilla pahanlaatuisiksi muuttuneet verisolut väistävät immuunipuolustuksen ja muuttuvat hoidoille vastustuskykyisiksi. Hankkeessa etsitään myös uusia lääkeyhdistelmiä, joita immuunihoitoihin yhdistämällä voidaan tuhota syöpäsoluja. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä syövän immunologiasta molekyylitasolla ja kehittää yksilöllistettyjä immuunihoitoja verisyöpiin.

Apurahoja jaettiin myös muille merkittäville tutkimushankkeille:

Laskennallisen biolääketieteen professori Merja Heinäniemelle Itä-Suomen yliopistoon 300 000 euron kolmivuotinen tutkimusapuraha hankkeeseen ”Aineenvaihdunnan ja signaloinnin kytkennät solutilaan lääkeresistentissä lasten leukemiassa”.

Professori, ylilääkäri Olli Carpenille Helsingin yliopistoon 300 000 euron kolmivuotinen tutkimusapuraha hankkeeseen “Munasarjasyövän käyttäytymistä määrittävät tekijät – uutta tietoa digitaalista patologiaa, koneoppimista ja spatiaalitranskriptomiikkaa yhdistämällä”.

Tutkimusjohtaja, professori Peeter Karihtalalle (HUS ja HY) 60 000 euron tutkimusrahoituksen saanut hanke: ”Kuntoharjoittelun merkitys rintasyövän neoadjuvanttihoidon vasteen parantamisessa: satunnaistettu NeoACT-tutkimus”.

Aiempaa enemmän useampivuotisia tutkimusrahoituksia

Kuten jo useana aiempana vuonna, tämänkin vuoden hakemuksissa on havaittavissa kolme merkittävää ja edelleen kasvussa olevaa trendiä: immunologiset eli kehon omaa puolustusjärjestelmää aktivoivat syöpähoidot, syöpähoitojen yksilöllinen kohdentaminen modernin diagnostiikan keinoin sekä tekoälyn hyödyntäminen erityisesti syöpien tarkemmassa luokittelussa.

– Kaikkien näiden tutkimuslinjojen tulokset ovat siirtymässä nopeasti osaksi hoitokäytäntöjä ja hyödyttävät syöpään sairastuneita jo lähitulevaisuudessa, kertoo Syöpäsäätiön tutkimusjohtaja Jarmo Wahlfors. Hän iloitsee myös ennätyksellisestä jakosummasta, jonka turvin oli mahdollista myöntää entistä enemmän useampivuotisia tutkimusrahoituksia.

– Pitkät rahoituskaudet vähentävät tutkijoiden rahoituksen hankkimiseen liittyvää työtaakkaa ja mahdollistavat keskittymisen tutkimushankkeisiin. Syöpä voitetaan tutkimuksella, ei apurahahakemuksia laatimalla, toteaa Wahlfors.

Syksyn apurahat 93 tutkijalle tai ryhmälle

Vuoden 2022 aikana Syöpäsäätiö on tukenut tutkimusta apurahoina 7,35 miljoonalla eurolla.

Tutkimus- ja väitöskirja-apurahoja myönnettiin yhteensä 93 tutkijalle tai tutkimusryhmälle, kaikkiaan yhteensä 7 350 000 eurolla.

Syöpäsäätiö