Miten raskaana olevien ja vauvaperheiden mielenterveyttä tuetaan meillä ja muissa Pohjoismaissa? Millaisen tietopohjan varassa toimimme? Miltä Suomi näyttää pohjoismaisessa vertailussa?
Lasten varhaiset vuodet Pohjoismaissa – The First 1000 Days in the Nordic Countries -raportin julkistamistilaisuudessa kerrotaan, miten Pohjoismaissa edistetään mielenterveyttä raskauden aikana sekä vauva- ja pikkulapsiaikana perheissä, terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä varhaiskasvatuksessa.
Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö järjestää yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa raportin julkistamistilaisuuden 26.3.2021 klo 10.00–14.30. Tilaisuus on kaksikielinen (suomi, ruotsi). Lisäksi osa ohjelmasta on englanniksi.
Ensimmäisten elinkuukausien merkitys
Lasten ensimmäiset elinkuukaudet ovat kehityksen kannalta keskeisiä. Hyvät olosuhteet ensimmäisten päivien ja kuukausien aikana auttavat lasta pärjäämään myöhemmin elämässä. Alle 2-vuotiaat lapset viettävät aikaa paitsi kotona myös varhaiskasvatuksessa. Siksi toimet, joilla tuetaan näitä ympäristöjä, ovat keskeisiä lasten ja heidän vanhempiensa mielenterveyden edistämiseksi.
Suomi ja Pohjoismaat
Raportin julkaisutilaisuudessa nostetaan esille esimerkkejä muista Pohjoismaista sekä vertaillaan Pohjoismaiden välisiä eroja.
Esimerkkejä raportin vertailuosiosta:
- Kaikissa Pohjoismaissa on tarjolla maksuttomia terveyspalveluja odottaville perheille ensimmäisen 1000 päivän aikana – hallintorakenne kuitenkin vaihtelee.
- Kaikissa maissa palveluiden toimintakäytänteiden toimeenpanossa ja seurannassa olisi kehitettävää.
- Suomessa yhdistetty äitiys- ja lastenneuvola korostuu perheen tukimuotona. Muissa maissa raskaana olevien ja lasten terveydenhuolto toimivat erillään. Tukea toteutetaan lääkärikäynneillä, kotikäynneillä ja vanhemmuusryhmätoimintana.
- Suomessa on paljon palveluita ja tukimuotoja, mutta käytännössä esimerkiksi varhaisessa riskien tunnistamisessa olisi parannettavaa.
- Kaikissa maissa raportoitiin väkivallan tunnistamisen tärkeydestä, mutta vain Suomesta mainittiin molemmille vanhemmille tarkoitettu laajan terveystarkastuksen yhteydessä tehtävä väkivaltakysely.
- Kaikissa maissa Islantia lukuun ottamatta lapsella on subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen.
Pohjoismaiden ministerineuvoston hanke
Pohjoismaiden ministerineuvoston kolmivuotista hanketta johtaa Islanti. The First 1000 Days in the Nordic Countries -hanke julkaisee tänä vuonna suositukset pohjoismaisille hallituksille siitä, miten jokaiselle lapselle voidaan parhaiten turvata mahdollisimman hyvä elämän alku. Raportin julkistamistilaisuus avaa keskustelun Suomessa. Lisäksi järjestetään työpajoja, joissa laaditaan Suomen toimenpide-ehdotukset yhteispohjoismaiseen politiikkasuositukseen. Yhteisten suositusten tarkoituksena on kehittää lasten ja perheiden palveluita niin, että ne tukevat entistä paremmin lapsen kehitystä ja kasvua varhaisten vuosien aikana. Työpajat järjestetään toukokuussa.
Tilaisuudessa muista Pohjoismaista ovat mukana muun muassa islantilaisen hankkeen johtaja Sigrún Danielsdottir sekä tietopohjan kartoittamista johtanut professori Monica Martinussen Tromssan yliopiston Ungsinn-toimituksesta. Tilaisuuden juontaa tutkimusprofessori, kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck Mieli ry:stä.
Itla – Itsenäisyyden juhlavuoden lastensääti
