Salaattibaariyritys Picadelin teettämän kansainvälisen suurtutkimuksen mukaan suomalaisten ruokailutottumukset ovat kaukana Ruokaviraston suosituksista. Hedelmien ja vihannesten tulisi olla merkittävä osa ruokavaliota, mutta ainoastaan 15 prosenttia haastatelluista kertoi syövänsä WHO:n suositusten mukaisesti 400 grammaa hedelmiä ja vihanneksia päivässä. Suomalaisista lapsiperheistä useampi kuin joka kolmas kertoi, ettei heillä ole tarpeeksi varaa hedelmiin ja vihanneksiin.
WHO:n mukaan meidän tulisi syödä ainakin 400 grammaa eli noin viisi annosta hedelmiä ja vihanneksia päivässä. Tuoreen suurtutkimuksen tulokset kertovat, että ainoastaan 15 prosenttia suomalaisista syö kasviksia suositusten mukaisesti. Jopa 35 prosenttia haastatelluista kertoi, ettei heillä ole varaa kasviksiin. Tämä vaikuttaa myös lasten kasvisten saantiin. Tulokset osoittavat, että ne 81 prosenttia aikuisista, jotka syövät suositusten mukaisesti, tarjoavat myös lapsilleen hedelmiä ja vihanneksia päivittäin. Vain 38 prosenttia aikuisista, jotka eivät syö suositusten mukaisesti, tarjoavat lapsilleen kasviksia päivittäin.
Tulokset ilmenevät salaattibaari Picadelin teettämästä laajasta kansainvälistä suurtutkimuksesta (The Vegocracy Report), joka toteutettiin seitsemässä maassa Euroopassa sekä Yhdysvalloissa. Kyselyssä selvitettiin ruokailutottumusten vaikutuksia ihmisten terveyteen ja elämänlaatuun. Kyselyn toteutti kansainvälinen tutkimusyritys Kantar, joka haastatteli tutkimusta varten yli 10 000 ihmistä.
Lähes puolet suomalaisista ei syö kasviksia tarpeeksi – kallis hinta on yksi syy
Tutkimuksessa ilmeni, että suomalaiset ovat muihin maihin verrattuna hyvin tietoisia virallisista ruokasuosituksista. Vaikka 91 prosenttia suomalaisista haastatelluista on tietoinen Ruokaviraston hedelmien ja vihannesten päiväsaantisuosituksista, 85 prosenttia ei syö niiden mukaisesti. Vajaa puolet suomalaisista, 42 prosenttia, syö kasviksia vain 1–3 kertaa viikossa. Hedelmien ja vihannesten hinta on yksi merkittävä tekijä.
– Picadelin missio on demokratisoida terveellistä ruokaa tekemällä siitä saatavaa, edullisempaa ja herkullista. On harmillista, että kaikilla perheillä ei ole varaa syödä suositusten mukaisesti. Yhteiskunnan on pohdittava keinoja, joilla tilanne paranee. Lasten terveys on asetettava etusijalle. Terveellinen ruoka ei saa olla etuoikeus, sen pitäisi olla jokaisen ihmisen perusoikeus, sanoo David von Laskowski, Picadelin konsernijohtaja.
Pienituloisilla perheillä hedelmien ja vihannesten hinta on suuri yksittäinen este niiden käyttämiseen. Kansainvälisesti katsottuna hyvätuloisista vanhemmista jopa 58 prosenttia tarjoaa lapsilleen kasviksia päivittäin, kun taas pienituloisista vanhemmista ainoastaan 41 prosentilla on siihen mahdollisuus. Kaikista suomalaisista haastatelluista 35 prosenttia kertoi, ettei heillä ole tarpeeksi varaa syödä kasviksia päivittäin vähintään 400 grammaa. Toinen syy miksi kasviksia ei syödä tarpeeksi, on inspiraation puute. Haastatelluista 39 prosenttia kertoi, että he eivät syö kasviksia suositusten mukaisesti, koska heillä ei ole tietoa tai ideoita, millaisia kasvispohjaisista aterioita voisi valmistaa. Vastoin yleistä käsitystä maku ei ole syy olla syömättä kasviksia. Vain 11 prosenttia suomalaisista jättää kasvikset syömättä, koska eivät pidä niiden mausta.
– Se, mitä ja kuinka paljon syömme, on yksi tärkeimmistä terveyttämme ylläpitävistä tekijöistä. Hyviä ravintoaineita, kuten kasviksia, sisältävällä ruoalla on selvä yhteys parempaan terveyteen ja monien yleisten elämäntapasairauksien välttämiseen. Meidän on helpotettava kasvisten käyttöä arjessa poistamalla esteitä ja tarjoamalla niitä uusilla tavoilla ja uusiin tilanteisiin, sanoo Fredrik H Nystrom, sisätautien professori Linköpingin yliopistosta Ruotsista.
The Vegocracy Report -suurtutkimuksen toteutus
The Vegocracy Report perustuu laajaan kansainväliseen kyselyyn, jonka on tehnyt Picadelin toimeksiannosta tutkimusyritys Kantar. Yritys työllistää 25 000 työntekijää 90 maassa. Kyselyssä haastateltiin yli 10 000 iältään 18–65-vuotiasta miestä ja naista seitsemässä maassa: Ruotsissa, Suomessa, Saksassa, Belgiassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Jokaisessa maassa haastateltiin vähintään 1 000 ihmistä. Otannan laajuus antaa luotettavaa tietoa sekä kansallisella että maailmanlaajuisella tasolla. Haastattelut suoritettiin marraskuun 2021 ja tammikuun 2022 välisenä aikana. Tutkimuksessa hyödynnettiin WHO:n saantisuosituksia hedelmä- ja vihannesmäärän vertailukohtana. Lisäksi Picadeli käytti johtavia riippumattomia asiantuntijoita ja instituutioita tutkimushypoteesien asettelussa.
Vegocracy Report -kyselyn koonti löytyy osoitteesta:
One thought on “Joka kolmannella suomalaisperheellä ei ole varaa syödä tarpeeksi hedelmiä ja vihanneksia”