Isyyshuijaukset ovat nousseet julkiseen keskusteluun tänä syksynä. Niissä on kyse vakavasta yhteiskunnallisesta epäkohdasta, johon on puututtava lainsäädännöllä, tukitoimilla ja ennaltaehkäisyllä.
Isyyshuijauksessa on kyse tilanteesta, jossa lapsen synnyttänyt henkilö uskottelee kumppanilleen tämän olevan lapsen biologinen isä, vaikka asia on toisin. Huijaus tuottaa valtavasti vanhemmuuteen kytkeytyviä sosiaalisia, taloudellisia ja juridisia seurauksia.
Tutkimuksissa arvioidaan isyyshuijauksia esiintyvän Euroopassa noin 1-2% kaikista syntyvistä lapsista. Sen uhriksi joutuu vuosittain Suomessa noin 500 henkilöä maltillisella 1% arviolla.
Vanhemmuus on useimmille ihmisille yksi elämän tärkeimmistä merkkipaaluista sekä sosiaalisesti, kulttuurisesti että biologisesti. Oikeus päättää vanhemmaksi ryhtymisestä on ihmis- ja seksuaalioikeus, jota isyyshuijaus rikkoo räikeästi.
Isyyshuijaus aiheuttaa usein merkittävän henkilökohtaisen tragedian ja tuottaa suurta vahinkoa. Huijaus voi tuhota ihmissuhteen ja pilata suhteen lapseen. Sen uhrit kärsivät usein myös sosiaalisista ja mielenterveyden ongelmista. Isäksi huijattu voidaan nykyisen lainsäädännön nojalla pakottaa vanhemmaksi ja elatusvelvolliseksi vastoin tahtoaan, vaikka hän on huijauksen uhri.
Sexpo pitää isyyshuijauksia vakavana epäkohtana ja eettisenä ongelmana, johon ei ole yhteiskunnassamme asianmukaisesti puututtu. Tarvittavia toimenpiteitä ovat ainakin seuraavat:
- Isyyshuijauksen uhreille on oltava saatavilla kriisiapua ja muuta psykososiaalista tukea.
- Isyyshuijauksen tekijän tulee joutua teostaan rikosvastuuseen, ja uhrin tulee olla oikeutettu vahingonkorvauksiin.
- Isäksi huijatun tulee voida kumota isyys ja siihen liittyvät velvoitteet ilman aikarajaa isyystestin perusteella. Isyyden kumoamiseen liittyvät rajoitukset täytyy purkaa isyyshuijausten kohdalla.
Lisäksi olisi tarpeellista selvittää keinoja isyyshuijauksien ennaltaehkäisemiseksi. Niitä voisivat olla esimerkiksi tiedon lisääminen isyyshuijauksista ja niiden vahingollisista seurauksista, siviilisäätyyn perustuvan automaattisen isyyden vahvistamisen lopettaminen sekä rutiininomaisten isyystestien käyttöönotto osana isyyden vahvistamista.
Isien vanhemmuusoikeuksia on laiminlyöty tässä asiassa liian pitkään.
Aborttioikeutta koskevassa keskustelussa on selvää, että yksilön oikeus päättää omasta lisääntymisestään on kokonaisvaltainen ja luovuttamaton. Niin pitää olla myös isien kohdalla.